Entries by Jari

Molybdeenihohde, Kannonkoski

Grafiittia muistuttava molybdeenisulfidi, molybdeenihohde, on arvokas malmimineraali ja Suomessa verrattain yleinen. Molybdeenikaivoksia Suomessa on kuitenkin toiminut vain yksi: Mätäsvaaran kaivos Lieksan ja Nurmeksen välillä. Kaivos toimi vuosina 1939-1947. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 138 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Mineraalit, Malmimineraalit Kaava:  MoS2 Löytöpaikka:  Kannonkoski, Keski-Suomi Käyttökohde:  Molybdeenimetallin lähteenä. Molybdeeniä käytetään mm. terästeollisuudessa lisäämässä teräksen haponkestävyyttä. […]

Lyijyhohde

Korsnäsin kaivoksen tärkein malmimineraali oli lyijysulfidi, lyijyhohde. Kaivoksen lyijypitoisuus vaihteli välillä 3,5 – 5 %. Kaivos toimi vuosina 1958-1972. Maisemoitua kaivosaluetta kiertää nykyään luontopolku. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 77 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Mineraalit, Malmimineraalit, Kaivosnäytteet Kaava:  PbS Löytöpaikka:  Korsnäsin kaivos Käyttökohde: Näytteen koko: Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja:

Limoniitti

Limoniitti on yleisnimi vesipitoisille rautaoksidien saostumille. Niitä kutsutaan myös järvi- ja suomalmiksi saostumispaikan mukaan. Limoniitti oli Suomen tärkein rautamalmi rautakaudesta 1800-luvun loppuun. Varsinkin Keski- ja Itä-Suomessa hyödennettiin järvi- ja suomalmia raudan raaka-aineena. Etelä-Suomen ruukkeihin tuotiin myös Ruotsista kalliorautamalmia tuossa vaiheessa. Mineralia-lehden 2/2014 teemana oli limoniitti ja raudanvalmistus. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Se 4153 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely […]

Marmori, Helsinki, Vuosaari

Helsingin Vuosaaren louhoksista saatiin jo 1700-luvulla kalkkia Suomenlinnan rakentamiseen. Louhoksen lohenpunaista marmoria käytettiin 1900-luvulla koristelevyihin sekä korukiveksi että veistosmateriaaliksi. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2299 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Kivilajit Löytöpaikka:  Helsinki, Vuosaari Käyttökohde:  Rakennuskivenä, korukivenä Näytteen koko:  10 x 13 cm Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja:  Vuosaaren kalkkikivilouhoksesta sivuilla 45-48 opaskirjassa: Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset.

Kyaniitti

Kyaniitti on alumiinisilikaattia. Käyttö on merkittävää keramiikkateollisuudessa kuumuutta kestävien materiaalien valmistuksessa. Esimerkiksi auton sytytystulppien valkoisen keramiikan valmistukseen käytetään kyaniittia. Kauniin sinistä kyaniittia voidaan myös käyttää korukivenä. Kolin ja Hirvihaaran jakson kyaniittiesiintymät tunnettiin jo 1800-luvulla. Niitä tutkittiin laajasti 1950-luvulla teollisuuskäyttöön ja esiintymistä julkaistiin raportti. Tutkimukset jatkuivat 1980-luvulla rikastuskokeineen etelämmässä sijaitsevista Hokkalammen esiintymistä. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 566 […]

Kvartsiitti

Nilsiän alueen kvartsiitit ovat paikoin niin puhtaita, että kvartsia voidaan louhia teollisuusmineraalikäyttöön. Geologisesti ne ovat jatulikvartsiitteja. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit, Teollisuus- ja rakennuskivet Kaava:  SiO2 Löytöpaikka: Nilsiä, Kinahmin kvartsikaivos Käyttökohde: Lasin raaka-aineena Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:

Kalimaasälpä

Tammelan Torron alueella louhittiin pegmatiittia jo 1800-luvun alussa kvartsin saamiseksi lasinvalmistukseen. Pegmatiitin päämineraalit olivat mikrokliininen kalimaasälpä, kvartsi ja muskoviitti. Pegmatiitin karkean rakenteen ansiosta kvartsi puhdistettiin tuolloin käsipelillä, hakulla, maasälvästä ja kiilteistä lasin raaka-aineeksi. Tuolloin maasälpää ei vielä hyödynnetty. Nykyään maasälpää käytetään keraamisessa teollisuudessa. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 843 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Mineraalit, Teollisuus- […]

Kvartsidioriitti

Jyväskylän seudulla on laajoja kvartsidioriittialueita. Niillä kuten myös dioriitilla näyttäisi olevan potentiaalia rakennuskivi- ja kalliokiviainestuotannossa. Tunnetuin alueen rakennuskivi on Korpilahden gabro, jota käytetään varsinkin hautakivissä. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2091 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit Löytöpaikka: Jyväskylä Käyttökohde: Rakennuskivenä Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:

Kuparikiisu

Kuparikiisu on Suomen tärkein kuparimalmimineraali. Kuparia siinä on  34 prosenttia raudan ja rikin lisäksi. Suomen nykyaikainen kaivosteollisuus alkoi Outokummun kuparimalmin löytymisestä vuonna 1910. Outokummun malmi löydettiin meteoriittina lähetetyn kansannäytteen perusteella. Kaivos synnytti samalla Outokumpu Oy:n. Nykyään lopetetun kaivoksen tiloissa toimii monipuolinen kaivosmuseo. Kiviharrastelijoille on avattu kaivoksen vieressä turistikaivos näytteiden keräilyä varten. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 982 Kokoelma: […]

Fuksiittikvartsiitti

Fuksiittikvartsiittia tavataan Lapissa useilta paikoilta. Kiven vihreä väri aiheutuu kromipitoisesta vaaleasta kiilteestä, fuksiitista. Parhaimman laatuista kiveä on louhittu Sodankylän Jeesiöstä. Voimakkaan vihreitä laatuja käytetään korukivenä pyörtöhiottuina. Korukivenä siitä käytetään joskus nimeä aventuriinikvartsiitti.  Oikeampi termi kuitenkin on fuksiittikvartsiitti, sillä kiilteiden aiheuttamaa välkettä, aventurisointia, ei hiotun kiven pinnassa yleensä havaitse. Lapin fuksiittikvartsiitit ovat yli 2000 miljoonan vuoden ikäistä kvartsihiekkaa, joka on muuttunut metamorfoosissa […]

Kromidiopsidikiteitä

Kromidiopsidi on vihreää kromipitoista diopsidia. Euroopan merkittävin kromidiopsidiesiintymä sijaitsee Outokummussa. Outokummun kromidiopsidit ovat väriltään voimakkaan smaragdinvirheitä ja siksi niitä käytetäänkin korukivinä ja keräilykohteina. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 694 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Jalo- ja korukivet, Mineraalit Kaava:  CaMg[Si2O6] (Cr3+-pitoinen) Löytöpaikka:  Outokumpu Käyttökohde:  Korukivenä Näytteen koko: Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja:  Vihreät kiteet ovat kromidiopsidia

Korundi

Lapin kullanhuuhdonta-alueilta löydettiin 1950-luvulla korukäyttöön soveltuvia korundeja. 2000-luvulla kullanhuuhdonta-alueilta on tunnistettu myös jalokorundeja: rubiineja ja safiireja. Niiden emäkallioita on etsitty siitä saakka. Ensimmäinen mahdollinen kalliolähde löytyi 1960-luvulla. Koululainen Mikko Tervo lähetti GTK:lle kansannäytteenä punaista korundia sisältävän lohkareen. Se käynnisti maasto- ja laboratoriotutkimukset, jotka johtivat yhden mahdollisen emäkallion löytymiseen Kittilän Paaraskallasta. Kallioesiintymän löysi professori Ilmari Haapala, […]