Entries by Jari

Jaspisbreksia

Kittilän Hanhimaan jaspiskvartsiittiesiintymässä kallio on paikoin breksiarakenteista. Maitokvartsin täyttämät raot ovat tehneet kivestä koristeellisen ja korukäyttöön sopivan. Kittilän jaspiskvartsiitti on pisimpään käytettyjä Lapin korukiviä. Sen käyttö alkoi yhtäaikaa Ylämaan spektroliitin kanssa. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2415 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Korukivet, Kivilajit Löytöpaikka:  Kittilä, Hanhimaa Käyttökohde:  Korukivenä Näytteen koko: Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja:

Jaspis, raakakappale

Kittilän jaspiskvartsiittia on käytetty korukivenä 1950-luvulta alkaen. Kivi saa värinsä mikroskooppisista verenpunaisista hematiittisälöistä. Synnyltään se on prekambrisen merenpohjan rautasaostumaa, joka on metamorfoitunut jaspiskvartsiitiksi. Kiven rautasaostuma-alkuperä näkyy yhä sen mikrorakenteista. Parhaimmat löytöpaikat ovat Kittilän Hanhimaalla ja Vuossavaarassa. Irtokivinä jaspiskvartsiittia voi löytää Lapista laajalla alueella kallioesiintymistä koilliseen. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ko 845 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: […]

Impaktiitti

Meteoriitin törmätessä noin 76,2 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Lappajärven kohdalle syntyi iskun voimasta impaktiittikiveä. Se on rakenteeltaan laavaa muistuttava kivilaji, jossa sulanut kiviaines iskostaa osittain sulaneita kallioperän murskaleita. Impaktiittikiven kaasurakkuloihin on kiteytynyt kuumentuneesta vedestä mm. karbonaatteja ja zeoliitteja. Lappajärveä pidettiinkin muinaisena tulivuoren kraatterina ennen kuin todistettiin sen syntyneenkin meteoriitin törmäyksessä. Isotooppitutkimukset viittaavat Lappajärveen törmänneen H-kondriittiluokan meteoriitin. Törmäyskraatterin […]

Hornblendiitti

Hornblendiitti on plutoninen kivilaji, joka koostuu pääasiassa sarvivälkkeestä. Se on väriltään hyvin  tumman vihreää, lähes mustaa. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ki 2106 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit Löytöpaikka: Ylivieska Käyttökohde: Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:

Hemimorfiitti

Hemimorfiitti on harvinainen sinkkirikas silikaattimineraali. Suomessa sitä on tavattu varmuudella ainoastaan Korsnäsin nyt jo toimintansa lopettaneesta lyijykaivoksesta. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ko 742 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Mineraalit Kaava: Zn4Si2O7(OH)2 x H2O Löytöpaikka: Korsnäs Käyttökohde: Hemimorfiittia käytetään sinkin raaka-aineena, koska se voi sisältää jopa 54,2% sinkkiä. Näytteen koko:  Suurimmat kiteet 5-8 mm pitkiä. Lahjoittaja: Tauno ja […]

Hematiitti

Hematiitti on raudan malmimineraali, jauheena punainen väripigmentti ja kiinteinä kappaleina kiiltävän musta korukivi: verikivi. Hematiittia koruiksi hiottaessa se värjää veden verenpunaiseksi, josta nimitys verikivi tulee. Korukiveksi soveltuvia hematiitteja on saatu Lapin kullanhuuhdonta-alueilta rännitysjäänteenä. Kallioperässä suomuista hematiittia esiintyy Lapissa kvartsi-karbonaattijuonissa, jotka usein ovat heikosti kultapitoisia. Mäkärärovan hematiitti-kvartsi-karbonaatti-rikkikiisu-mineralisaatiota on tutkittu kullan suhteen useaan otteeseen. Kulta esiintyy Mäkärarovassa metallisena mutta submikroskooppisen […]

Helsinkiitti

Helsinkiitti on albiitista ja epidootista koostuvan kivilajin paikallinen nimitys. Sitä tavataan Etelä-Suomen kallioperän ruhjeisissa ja muuttuneissa kohdissa. Kiven ruskea väri tulee hematiitista. Kiinteämmät tyypit sopivat korukiveksi. Muuten kivi kielii jo pelkällä olemassaolollaan, että sitä louhinnassa kohdattaessa tulee ongelmia. Helsingin kalliorakentajille helsinkiittiset kohdat ovat vaatineet erityistä huolellisuutta esim. tunnelien tukemisessa. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2641 Kokoelma: […]

Korsnäsin kideluola

Korsnäsin entisen lyijykaivoksessa 198 metrin syvyydellä oli muutaman metrin pituinen kideluola. Sen seinämiä peittivät kauniit kiteet läpikuultavaa kalsiittia, keltaista apofylliittiä ja harmaata harmotomia. Isotooppi-ikämääritysten perusteella luola oli syntynyt liitukaudella, 88 miljoonaa vuotta sitten. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 752 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Mineraalit Löytöpaikka:  Kornäsin lyijykaivos Näytteen koko:  Kuva-alan leveys noin 9 cm Kuva: […]

Granuliitti

Lapin granuliittikaari on saanut nimensä sen tyypillisestä kivilajista granuliitista. Se on korkean metamorfoosiasteen kivilaji, jossa usein on kauniin punaisia granaattikiteitä. Lapin huuhdontakullan esiintymät sijaitsevat granuliittikaarella. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ki 2283 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit Löytöpaikka: Inari Käyttökohde: Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:

Granodioriitti

Granodioriitti, Hämeenkyrö, Mahnala. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ki 2086 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit Löytöpaikka: Hämeenkyrö, Mahnala Käyttökohde: Rakennuskivenä Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:

Graniittiporfyyri

Graniittiporfyyri on juonina esiintyvä kivilaji. Suomessa porfyyriä on käytetty vielä verraten vähän rakennuskivenä ja koristekivenä. Rajoittavana tekijänä on ollut juonien vähäinen koko tai rakoilun tiheys. Ruotsissa porfyyriä on käytetty satoja vuosia suurikokoisiin koriste-esineisiin. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ki 2147 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit Löytöpaikka: Heinola Käyttökohde: Rakennuskivi, koristekivilaji Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:

Trondhjemiitti

Uudenkaupungin harmaana graniittina tunnettu korkealaatuinen rakennuskivi on geologisesti trondhjemiittia ja tonaliittia. Siitä on rakennettu esimerkiksi Kansallisteatteri ja Kansallismuseo. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2001 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Kivilajit Löytöpaikka:  Uusikaupunki Käyttökohde:  Rakennuskivi Näytteen koko: Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja: