Entries by Jari

Oriveden kultamalmia

Oriveden kultakaivos tunnetaan myös nimellä Kutemajärvi. Malmi liittyy voimakkaaseen hydrotermiseen kallioperän muuttumiseen kuten Etelä-Suomen kultaesiintymissä yleensäkin. Kuvan malmikivi on serisiittikvartsiliusketta ja kulta on vain mikroskoopilla todettavissa. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kaivosnäytteet Löytöpaikka: Orivesi, Oriveden kaivos Käyttökohde: Kultamalmi Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja: Kultapitoisuus 7,3 g/t

Pallograniitti – Savitaipale

Savitaipaleen Ruskiavuoren pallograniitti koostuu erityisen suurikokoisista palloista, jotka sijaitsevat ruskeansävyisessä epähomogeenisessa graniittisessa pohjakivessä. Esiintymä sijaitsee graniittijuonessa, joka leikkaa porfyyristä rapakivigraniittia. Esiintymän löysi maanviljelijä Juhani Hjerppe vuonna 1991. Kiveä on hyödyntänyt Sorvikivi Oy. Näytteen tiedot Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit, Geologiset erikoisuudet Löytöpaikka: Savitaipale, Ruskiavuori Käyttökohde: Pallokiviesiintymät ovat Suomessa yleensä suojeltuja ainutlaatuisuutensa takia, mutta Ruskiavuoren pallokiveä on saatu louhia koristekiveksi. Siitä […]

Pallokivi – Virvik

Suomen ensimmäinen pallokiviesiintymä löydettiin Porvoon Virvikistä vuonna 1889. Koostumuksen perusteella Virvikin pallokiven kivilajiksi on määritelty syenodioriitti. Suomen tunnetuista kallioperän pallokiviesiintymistä ja lohkareista on julkaistu käsikirja. Näytteen tiedot Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit, Geologiset erikoisuudet Löytöpaikka: Porvoo, Virvik Käyttökohde: Pallokiviesiintymät ovat Suomessa yleensä suojeltuja ainutlaatuisuutensa takia. Näytteen koko: 60 x 50 cm Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja: Lisätietoa Virvikin […]

Pargasiitti

Pargasiitti on ensimmäinen Suomesta löydetty ja tunnistettu mineraali. Se löytyi vuonna 1814 kalkkilouhokselta Paraisilta, jonka nimi ruotsiksi on Pargas. Mineraloginakin tunnettu Suomen silloinen kenraalikuvernööri Fabian Steiheill (1762-1831) lähetti louhoksen kauniita kiteitä tarkempaan tutkimukseen Keski-Eurooppaan. Pargasiitti on yhä vaikea tunnistaa muista samannäköisistä mustista mineraaleista ilman laboratoriolaitteita. Pargasiitti on harvinainen amfiboliryhmän mineraali. Paraisten vuosisatainen kaivosympäristö on lisäksi kulttuurihistoriallisesti […]

Pegmatiitti

Viitaniemen toimintansa lopettanut pegmatiittilouhos on yksi mineraalirikkaimpia esiintymiä Suomessa. Mineraaliharrastajat voivat pientä maksua vastaan käydä siellä keräämässä harvinaisia mineraaleja. Louhoksen jätekivikasoista löytyy yhä jalokiviluokan kiteitä topaaseja. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ko 2074 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit Löytöpaikka: Orivesi, Eräjärvi, Viitaniemen louhos Käyttökohde: Pegmatiitin sisältämiä mineraaleja käytetään mm. keramiikkateollisuudessa ja korukivinä Näytteen koko: Kuva: Jari […]

Plagioklaasiporfyriitti

Plagioklaasiporfyriitti on metamorfoitunutta vulkaanista kiveä. Vaaleat liistakkeet ovat plagioklaasi-mineraalia, josta kivi on saanut nimensä. Kiven sitkeyden ja kestävyyden takia se on melko yleinen irtokivenä sorakuopissa. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit Löytöpaikka: Juva, Narila Käyttökohde: Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:

Pyhäsalmen malmia

Pyhäsalmen kaivoksen malmissa on kuparikiisua, sinkkivälkettä ja rikkikiisua. Kaivos oli Euroopan syvin, 1400 m. Kaivostiloille on suunniteltu monenlaista hyötykäyttöä. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Kaivosnäytteet Löytöpaikka:  Pyhäsalmen kaivos Käyttökohde:  Kupari- ja sinkkimalmi Näytteen koko: Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja:  0,8 % Cu, 2,2 % Zn

Rapakivi

Rapakivigraniittia esiintyy Etelä-Suomessa laajoina kallioalueina. Rapakivi nimi on käytössä kaikissa kielissä. Nimi tulee eräiden rapakivityyppien helposta rapautumisesta. Toisaalta Suomen rapakivestä on kyetty louhimaan maailman suurin monoliitti 1800-luvulla Pietariin. Se on säilynyt rapautumatta nykypäiviin. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2030 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit Löytöpaikka: Lapinjärvi Käyttökohde: Rakennuskivenä Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:

Rubelliitti

Haapaluoman pegmatiittilouhokselta on löytynyt kauniita litiumpitoisia mineraaleja. Kuvan näytteessä on punaista turmaliinia, rubelliittia. Väriltään myös punertavat kiillemineraalit ovat litiumkiillettä, lepidoliittia. Louhos on ollut suljettu pitkään mutta paikallinen Lapuan kivikerho siirtää vuosittain kivikasoja kiviharrastajien toiminnan edistämiseksi. Paikasta on tullut Kaatialan, Eräjärven ja Outokummun ohella tärkeä mineraaliturismin kohde. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 658 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: […]

Ruusukvartsi

Kankaanpään Venesjärven pegmatiitista on louhittu korukäyttöön soveltuvaa ruusukvartsia. Esiintymä löytyi venesjärveläisen Olavi Niemisen Satakunnan malminetsintäkilpailuun vuonna 1968 lähettämän kvartsilohkareen perusteella. Pegmatiitin käyttöä kvartsin ja maasälvän hankintaan on myös selvitetty. Monissa Suomen graniittipegmatiiteissa esiintyy ruusukvartsia, mutta vain harvoissa punainen väri on tarpeeksi voimakas soveltuakseen koristekäyttöön. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 954 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Jalo- […]

Sakatin malmia

Sakatin Cu-Ni-PGE sulfidimalmi löytyi 2009. Esiintymässä on massiivista sulfidimalmia ja pirotteena esiintyvää. Löytöä on pidetty yhtä merkittävänä kuin Petsamon Kolosjoen nikkelimalmin löytöä lähes sata vuotta sitten. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kaivokset Löytöpaikka: Sodankylä, Sakatti Käyttökohde: Nikkeli- ja kuparimalmi Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja: Kuva on otettu kiillotetun halkaistun kairasydämen pinnasta

Talkki, Lahnaslammen kaivos

Lahnaslammen kaivoksen talkin käyttösuunnitelmat kaivosprojektin alkuvaiheessa 1960-luvulla antavat hyvän kuvan esiintymien tutkimuksen monipuolisuudesta. Louhinta päättyi lokakuussa 2010. Malmia louhittiin lähes 18 miljoonaa tonnia. Siitä saatiin 7 miljoonaa tonnia talkkia ja yli 100 000 tonnia nikkelirikastetta. Talkkia käytettiin Kajaanin, Jämsänkosken ja Simpeleen paperitehtailla. Lahnaslammen malmi oli talkkimagnesiittiesiintymä, siis tavallaan vuolukiveä. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: […]