Tervetuloa tutustumaan GTK:n kivikokoelmaan
Spinelli on virtuaalinen kivinäyttely, jossa voit tarkastella kivinäytteitä ajasta ja paikasta riippumatta. Kierrettävissä digitaalikuvissa voit lisäksi katsoa näytteitä eri suunnista sekä lähempää että kauempaa. Kokoelman näytteet on järjestetty kymmeneen eri aihepiiriin. Aihepiirit eivät ole toisiaan poissulkevia, joten osa näytteistä voi kuulua yhtäaikaa niistä useampaan. Toivomme palvelun herättävän kiinnostusta kivilajien ja mineraalien ihmeelliseen maailmaan.
Fossiilit puuttuvat lähes kokonaan Suomen ikivanhasta peruskalliosta. Fossiilipitoisia sedimenttikiviä kuitenkin esiintyy lohkareina varsinkin Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen rannikolla. Lohkareet ovat kulkeutuneet merenpohjan sedimenttikivien täyttämistä syvänteistä.
Suomesta tunnetaan satakunta korukiviesiintymää. Viime vuosina Suomesta on löydetty myös jalokiviä kuten timantteja, rubiineja, safiireja ja smaragdeja. Kansainvälisesti tunnetuin korukivemme on sateenkaaren väreissä hohtava spektroliitti.
Suuri osa Suomen malmikaivoksista on löydetty tavallisten ihmisten maastosta löytämien näytteiden avulla. Suomessa kehitetty kansannäytetoiminta on yhä kansainvälisesti kiinnostava malminetsinnän menetelmä.
Lapin kullanhuuhdonta-alueilta on löytynyt sadan vuoden ajan Euroopan suurimpia kultahippuja. Niistä on valmistettu GTK:n museoon tarkat kullatut jäljennökset. Alkuperäiset hiput ovat Suomen arvokkaimpia geologisia näytteitä. Ne ovat yksityiskokoelmissa ja toiseksi suurin on Suomen Pankin Rahamuseossa näytteillä.
Suomesta on tunnistettu noin 600 eri mineraalia. Mineraalien lajikirjo on laajinta malmikaivoksissa, kalkkikivilouhoksissa ja pegmatiittiesiintymissä. Yleisimmät mineraalit ovat maasälvät, kvartsi ja kiilteet, joita tavataan lähes kaikkialla Suomessa.
Erikoisen muotoiset kivet ovat aina kiehtoneet ihmistä. Suomessa on tavattu pallokiviä enemmän kuin missään muualla. Ne ovat syväkiviä, joissa mineraalit ovat kiteytyneet monikehäisiksi palloiksi. Erikoisista kivirakenteista tulee yleisöltä GTK:lle paljon kysymyksiä. Kivi voi olla rapautunut veistoksellisiin muotoihin tai siinä voi olla kuin sammalmaisia kasvustoja, dendriittejä.
Malmiesiintymien malmikivet ovat taloudellisen arvonsa lisäksi usein kauniita ja harvinaisia luonnonmuodostumia. Monia malmikiviä käytettiin esihistoriallisena aikana koristetarkoituksiin ennen kuin niistä opittiin rikastamaan arvoaineksia. Tärkein GTK:n tutkimuksissa löytyneistä malmeista on Outokummun kuparikaivos, jonka löytymisestä Suomen kaivosteollisuuden katsotaan alkaneen.
Graniitti ja gneissi ovat Suomen kallioperän yleisimmät kivilajit. Näiden lisäksi tavataan pariakymmentä muuta yleistä kivilajia ja runsaasti harvinaisuuksia kuten pallokiviä. Monet kivilajit ovat hyvälaatuisina soveliaita koristekäyttöön rakentamisessa ja koruteollisuudessa.
Suomesta oli aikaisemmin löydetty 13 meteoriittia. Tänä vuonna löydetty Lieksan rautameteoriitti on järjestyksessä neljästoista ja Suomen ensimmäinen rautameteoriitti. GTK:lle lähetetään vuosittain parikymmentä mahdollista meteoriittia tunnistettavaksi. Yleensä ne ovat melko tavallisia kiviä mutta myös esihistoriallisen tai historiallisen ajan raudanvalmistuksen tuotteita.
Viime vuosikymmeninä teollisuusmineraalien ja rakennuskivien louhinta on ohittanut malmikaivosten louhintamäärät. Mineraalien ja kivien kysyntä kasvaa yhteiskunnan jälkiteollisessa vaiheessa metalleja nopeammin. Elektroniikkateollisuuden tarvitsemista hi-tech metalleista on tullut uusi etsintäkohde.
