This author has yet to write their bio.Meanwhile lets just say that we are proud Jari contributed a whooping 182 entries.
Grauvakkaliuskeet ovat metamorfoitunutta hiekkaa, jossa on ollut runsaasti maasälpiä ja kiillettä. Mutikon liuskeissa on sedimentin kerroksellisuus yhä näkyvissä. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ki 2244 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit Löytöpaikka: Kangasala, Mutikko Käyttökohde: Näytteen koko: 11 x 15 cm Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:
Lieksan meteoriitti on viimeisin Suomesta löytynyt meteoriitti. Se on samalla Suomen ensimmäinen rautameteoriitti. Yhteensä Suomesta on löytynyt 14 meteoriittia viimeisten kahdensadan vuoden aikana. Lähes puolet niistä on Lieksan tavoin otettu talteen malmilohkareina. Vasta laboratoriotutkimukset ovat osoittaneet ne meteoriiteiksi. GTK:lle tulee vuosittain kymmeniä mahdollisia meteoriitteja tunnistettavaksi. Lieksaa edeltävä meteoriitti oli Kivesvaaran harvinainen hiilikondriitti, joka tunnistettiin 1980. Suurin […]
Viitaniemen toimintansa lopettaneesta pegmatiittilouhoksesta on löydetty runsaasti jalokiviluokan topaasikiteitä. GTK:n Tauno Parosen kokoelmassa on kookkaita kiteitä ja viistekiviä louhoksen topaaseista. Jalokiviluokan kiteitä voi löytää yhä louhoksen jätekivikasoista. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ko 0184 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Korukivet, Mineraalit Kaava: Löytöpaikka: Orivesi, Eräjärvi Käyttökohde: Näytteen koko: 15 x 17 x 23 mm Lahjoittaja: Tauno ja […]
Raajärven rautamalmi oli Misin alueen suurin. Sitä louhittiin vuosina 1950-1975 yhteensä 6,55 miljoonaa tonnia. Rautapitoisuus oli 47 %. Malmin rikkonaisissa kohdissa oli joskus halkeamissa kauniita, kirkkaita kalsiittikiteitä. Näytteen tiedot Näytetunnus: Mi 374 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Mineraalit, Kaivosnäytteet Kaava: CaCO3 Löytöpaikka: Kemijärvi, Raajärven kaivos Käyttökohde: Rautamalmi Näytteen koko: Näytteen leveys 16 cm Kuva: Jari Väätäinen […]
Sääksjärven meteoriittikraatterin kivien kaasurakkuloissa tavattavat akaatit ovat syntytavaltaan kansainvälisestikin katsottuna erikoisuuksia. Kraatteri syntyi noin 600 miljoonaa vuotta sitten taivaankappaleen törmätessä Satakunnan kallioperään. Sulaneen kiven kaasurakkuloihin saostui kuituista kvartsia eli akaattia pohjaveteen liuenneesta piiaineksesta. Akaatit ja vastaavat kvartsin piilokiteiset muodot ovat Suomen prekambrisessa peruskalliossa muuten äärimmäisen harvinaisia. Näytteen tiedot Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näytetunnus: Ko 928 Näyteluokka: Jalo- ja […]
Korkean ominaispainonsa (4,5) ansiosta baryytti on tärkeä teollisuusmineraali. Sitä käytetään öljy- ja kaasuesiintymien porauksissa painoaineena. Lisäksi sitä tarvitaan lasiteollisuudessa. Näytteen tiedot Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näytetunnus: Mi 929 Näyteluokka: Mineraalit Kaava: BaSO4 Löytöpaikka: Inari, Lemmenjoki, Morgamniva Käyttökohde: Teollisuusmineraali Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:
Hematiitti on raudan malmimineraali, jauheena punainen väripigmentti ja kiinteinä kappaleina kiiltävän musta korukivi: verikivi. Hematiittia koruiksi hiottaessa se värjää veden verenpunaiseksi, josta nimitys verikivi tulee. Korukiveksi soveltuvia hematiitteja on saatu Lapin kullanhuuhdonta-alueilta rännitysjäänteenä. Pyhätunturilla hematiittia esiintyy kapeissa juonissa, jotka leikkaavat Luosto-kvartsiittia. Näytteen tiedot Näytetunnus: Mi 233 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Mineraalit, Malmimineraalit Kaava: Fe2O3 Löytöpaikka: […]
Kaoliniitti on kemiallisesti puhdasta savimineraalia, jota tarvitaan paljon paperinvalmistuksessa. Se on syntynyt kalliorapaumissa maasälpien rapautumistuloksen. Rapautumisen edellytyksenä on ollut trooppinen ilmasto, jollainen Suomen alueella on vallinnut satoja miljoonia vuosia sitten. Puolangan kaoliinirapaumat olivat ensimmäisiä Suomesta tavattuja. Ne löydettiin jo 1920-luvulla. Ne ovat muodostuneet kallioperän arkosiittien ja serisiittikvartsiittien rapautumistuloksena. Ne koostuvat kvartsista, kaoliniitista ja serisiitistä. Näytteen tiedot Näytetunnus: Mi […]
Ylivieskan konglomeraattia esiintyy kallioperässä satojen metrien paksuisena kerroksena. Se on kivettynyttä soraa, jossa pallosina on porfyriittia, arkosiittia ja kvartsia. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ki 2234 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit Löytöpaikka: Ylivieska Käyttökohde: Geologinen luontokohde kallioperässä Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:
Helsingin Roihuvuoressa Herttoniemen vieressä on louhittu amfibolipitoista kiillegneissiä 1940- ja 1950-luvuilla käytävälaatoiksi. Louhoksen kohdalla on nyt japanilaistyylinen puutarha, jossa louhoskiviä on aseteltu maisemakiviksi. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ki 2275 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit Löytöpaikka: Helsinki, Herttoniemi Käyttökohde: Luonnonkivenä pääasiallisesti käytävälaatoiksi ja sokkeleiden päällystykseen Näytteen koko: 10 x 17 cm Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:
Luumäen Kännätsalossa sijaitseva jaloberylliä sisältävä pegmatiittiesiintymä löytyi erikoisten kvartsien takia. Savukvartsikiteiden pinta on usein pegmatiitin syntyyn liittyvien kuumien liuosten syövyttämää. Esiintymästä on löydetty savukvartsin lisäksi, ametisteja sekä vihreää että punaista kvartsia. Näytteen tiedot Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näytetunnus: Mi 1135 Näyteluokka: Mineraalit Kaava: SiO2 Löytöpaikka: Luumäki, Kännätsalon pegmatiittilouhos Käyttökohde: Koristekivenä, voi ilmentää pegmatiitin jalokivipitoisuutta Näytteen koko: 6,5 x 5 […]
Fourmarieriitti on punainen vesipitoinen lyijy-uraanioksidi. Uraanimineralien muuttumistulokset rapautumisvyöhykkeessä ovat usein räikeän värisiä. Tällaiset mineraalit ovat terveysriski säteilyn ja kemiallisten vaikutustensa kautta. Samalla ne kuitenkin ovat yksi tapa löytää uraanipitoisia kallioperän kohtia. Näytteen tiedot Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näytetunnus: Mi 362 Näyteluokka: Mineraalit Kaava: PbU4O13·4H2O Löytöpaikka: Eno, Pesävaara (tunnettu myös nimellä Mutkajuoni) Käyttökohde: Uraanimalmeja ilmentävä mineraali Näytteen […]
Geologian tutkimuskeskus
Vuorimiehentie 5
02150 Espoo
Puhelinvaihde: 029 503 0000
Sähköposti: verkkopalvelut(at)gtk.fi
