Entries by Jari

Hemimorfiitti

Hemimorfiitti on harvinainen sinkkirikas silikaattimineraali. Suomessa sitä on tavattu varmuudella ainoastaan Korsnäsin nyt jo toimintansa lopettaneesta lyijykaivoksesta. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ko 742 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Mineraalit Kaava: Zn4Si2O7(OH)2 x H2O Löytöpaikka: Korsnäs Käyttökohde: Hemimorfiittia käytetään sinkin raaka-aineena, koska se voi sisältää jopa 54,2% sinkkiä. Näytteen koko:  Suurimmat kiteet 5-8 mm pitkiä. Lahjoittaja: Tauno ja […]

Annelidien ryömimisjälkiä hiekkakivessä

Muinaisten nivelmatojen (Annelida) ryömimisjäljet ovat tallentuneet korkeintaan 700 miljoonaa vuotta sitten rantahiekan kivettyessä hiekkakiveksi. Lauhavuoren näytteessä on havaittavissa myös veden liikkeen synnyttämiä aallonmerkkejä. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Se 4176 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Fossiilit Löytöpaikka:  Isojoki, Lauhavuori, Punaisen soran kuopat, Suomi (WGS84 Lat. 62.1219, Lon 22.1044) Näytteen koko:  30 x 21 x 11 cm Kuva:  Jari Väätäinen […]

Jaspisbreksia

Kittilän Hanhimaan jaspiskvartsiittiesiintymässä kallio on paikoin breksiarakenteista. Maitokvartsin täyttämät raot ovat tehneet kivestä koristeellisen ja korukäyttöön sopivan. Kittilän jaspiskvartsiitti on pisimpään käytettyjä Lapin korukiviä. Sen käyttö alkoi yhtäaikaa Ylämaan spektroliitin kanssa. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2415 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Korukivet, Kivilajit Löytöpaikka:  Kittilä, Hanhimaa Käyttökohde:  Korukivenä Näytteen koko: Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja:

Kalimaasälpä

Tammelan Torron alueella louhittiin pegmatiittia jo 1800-luvun alussa kvartsin saamiseksi lasinvalmistukseen. Pegmatiitin päämineraalit olivat mikrokliininen kalimaasälpä, kvartsi ja muskoviitti. Pegmatiitin karkean rakenteen ansiosta kvartsi puhdistettiin tuolloin käsipelillä, hakulla, maasälvästä ja kiilteistä lasin raaka-aineeksi. Tuolloin maasälpää ei vielä hyödynnetty. Nykyään maasälpää käytetään keraamisessa teollisuudessa. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 843 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Mineraalit, Teollisuus- […]

Taivassalon punainen graniitti

Taivassalon punainen graniitti (kauppanimi Balmoral Red) on eräs Suomen tunnetuimpia rakennuskiviä. Louhokset ovat olleet käytössä yhtäjaksoisesti jo yli sata vuotta. Kiveä on käytetty runsaasti myös julkisissa rakennuksissa Suomessa ja ulkomailla. Esimerkiksi Helsingin Graniittitalon julkisivu Kampissa on Balmoral Red -graniittia. Tämä kivi soveltuu myös sisäkäyttöön kivipinnoiksi kauneutensa ja kestävyytensä takia. Sillä on ollut myös korukivikäyttöä mm. Kaunis Korun sarjoissa. Graniitti […]

Ruusukvartsi, viistehiottu

Kuortaneen Kaatialan pegmatiittilouhoksesta saatiin jo louhoksen toimintavuosina varsinkin 1960-luvulla koruteollisuuden käyttämää ruusukvartsia. Louhoksen lopetettua toimintansa kiviharrastajat ovat etsineet jätekivikasoista keräilymineraaleja ja korukiviä. Ruusukvartsi on joskus laadultaan niin läpikuultavaa, että se soveltuu myös viistekiveksi. Yleensä ruusukvartsi hiotaan pyörtöhionnalla laakeiksi napeiksi. Kivi on Tauno Parosen hioma. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ko 323 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Jalo- […]

Epidootti

Pääkaupunkiseudun vanhoissa rautakaivoksissa on tavattu kauniita epidoottikiteitä valkoisen kvartsin ympäröimänä. Parhaimpia kiteitä on löytynyt Silvolan ja Stansvikin vanhoista rautakaivoksista. 1700- ja 1800-luvun kaivokset ovat kuitenkin nykyään suojeltuja muinaismuistoja. Kiteiden irrottaminen jätekasoista vasaralla on kiellettyä. Näytteen tiedot Näytetunnus: Mi 1066 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Mineraalit Kaava: Ca2(Fe3+,Al)Al2[OH|SiO4|Si207] Löytöpaikka: Vantaa, Silvola Käyttökohde: Näytteen koko: Lahjoittaja: Paunu […]

Ametistikide

Lampivaaran ametistikaivos sijaitsee Lapin Luostolla. Kaivos toimii turistikaivoksena ja kävijä voi siellä itse etsiä oman ametistikiteensä. Suomessa on muitakin yleisölle avoimia korukilouhoksia kuten Outokummussa, Ylämaalla spektroliittilouhos, Eräjärvellä Viitaniemen pegmatiittilouhos ja Kuortaneen Kaatialassa pegmatiittilouhos. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ko 640 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Jalo- ja korukivet, Mineraalit Kaava: SiO2 Löytöpaikka: Pelkosenniemi Käyttökohde: Korukivenä Näytteen koko: […]

Pampalon kultamalmia

Pampalon kultamalmissa kulta esiintyy metallisina mutta mikroskooppisen pieninä rakeina. Kultamalmin emäkivilajit ovat maasälpäliusketta ja kvartsi-maasälpäporfyyriä. Nykyisissä kultakaivoksissa silminnäkyvä kulta on erittäin harvinaista. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kaivokset Löytöpaikka: Ilomantsi, Pampalo Käyttökohde: Kultamalmi Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja: Kultapitoisuus 4,3 g/t

Rautameteoriitti Muonionalusta

Muonionalustan rautameteoriitti on pudonnut Ruotsin puolelle mutta hyvin lähelle Suomen rajaa. Suomen puolelta Muonionalustan meteoriitin kappaleita ei ole löydetty.  Suomesta ei muutenkaan ole löydetty vielä yhtään rautameteoriittia. Muonionalustan meteoriitin syövytetyssä pinnassa erottuvat widmanstättenin kiteytymiskuviot erinomaisesti. Ne ovat syntyneet raudan ja nikkelin mineraalien hitaasti kiteytyessä pienplaneettojen sisäosissa miljoonien vuosien ajan. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2680 Kokoelma:  Espoon […]

Marmori, Helsinki, Vuosaari

Helsingin Vuosaaren louhoksista saatiin jo 1700-luvulla kalkkia Suomenlinnan rakentamiseen. Louhoksen lohenpunaista marmoria käytettiin 1900-luvulla koristelevyihin sekä korukiveksi että veistosmateriaaliksi. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2299 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Kivilajit Löytöpaikka:  Helsinki, Vuosaari Käyttökohde:  Rakennuskivenä, korukivenä Näytteen koko:  10 x 13 cm Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja:  Vuosaaren kalkkikivilouhoksesta sivuilla 45-48 opaskirjassa: Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset.

Magnetiitti

Magnetiitti on kaupallisesti tärkeimpiä raudan malmimineraaleja. Suomen historiallinen kaivostoiminta perustui 1700- ja 1800-luvuilla pääasiallisesti pienten rautamalmiesiintymien käsityövaltaiseen louhintaan. Teollisen mittakaavan täyttäviä isoja rautamalmiesiintymiä etsittiin ja löydettiin 1900-luvulla. Otanmäen malmiesiintymän ensimmäiset viitteet saatiin vuonna 1937 GTK:n lohkare-etsinnöissä löytyneistä malmikivistä Sukevan silloisen varavankilan alueelta. Kaivos toimi vuosina 1949 – 1985. Rautamalmin lisäksi se tuotti vanadiinia ja titaania. Kaivoksen uudelleenavaamisesta on suunnitelmia. Näytteen […]