Entries by Jari

Fuksiitti

Fuksiitti (vaalean vihreä) on kromipitoista vaaleaa kiillettä, verkkosilikaattia. Se muodostaa koostumukseltaan seossarjan tavallisen vaalean kiilteen, muskoviitin, kanssa. Fuksiittipitoinen kvartsiitti on kauniin värisenä korukiveksi soveltuvaa. Silloin sitä kutsutaan aventuriinikvartsiitiksi tai fuksiittikvartsiitiksi. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 786 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Mineraalit Kaava:  K(Cr,Al)2(Si3Al)O10(OH,F)2 Löytöpaikka:  Kaavi, Kokkalampi Käyttökohde: Näytteen koko:  Näytteen pituus 21 cm. Kuva:  Jari […]

Annelidien ryömimisjälkiä hiekkakivessä

Muinaisten nivelmatojen (Annelida) ryömimisjäljet ovat tallentuneet korkeintaan 700 miljoonaa vuotta sitten rantahiekan kivettyessä hiekkakiveksi. Lauhavuoren näytteessä on havaittavissa myös veden liikkeen synnyttämiä aallonmerkkejä. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Se 4176 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Fossiilit Löytöpaikka:  Isojoki, Lauhavuori, Punaisen soran kuopat, Suomi (WGS84 Lat. 62.1219, Lon 22.1044) Näytteen koko:  30 x 21 x 11 cm Kuva:  Jari Väätäinen […]

Epidootti

Pääkaupunkiseudun vanhoissa rautakaivoksissa on tavattu kauniita epidoottikiteitä valkoisen kvartsin ympäröimänä. Parhaimpia kiteitä on löytynyt Silvolan ja Stansvikin vanhoista rautakaivoksista. 1700- ja 1800-luvun kaivokset ovat kuitenkin nykyään suojeltuja muinaismuistoja. Kiteiden irrottaminen jätekasoista vasaralla on kiellettyä. Näytteen tiedot Näytetunnus: Mi 1066 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Mineraalit Kaava: Ca2(Fe3+,Al)Al2[OH|SiO4|Si207] Löytöpaikka: Vantaa, Silvola Käyttökohde: Näytteen koko: Lahjoittaja: Paunu […]

Ruusukvartsi, viistehiottu

Kuortaneen Kaatialan pegmatiittilouhoksesta saatiin jo louhoksen toimintavuosina varsinkin 1960-luvulla koruteollisuuden käyttämää ruusukvartsia. Louhoksen lopetettua toimintansa kiviharrastajat ovat etsineet jätekivikasoista keräilymineraaleja ja korukiviä. Ruusukvartsi on joskus laadultaan niin läpikuultavaa, että se soveltuu myös viistekiveksi. Yleensä ruusukvartsi hiotaan pyörtöhionnalla laakeiksi napeiksi. Kivi on Tauno Parosen hioma. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ko 323 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Jalo- […]

Almandiinigranaatti, Nappikallio

Kalvolan Nappikalliosta on louhittu almandiinigranaatteja hionta-aineeksi jo toisen maailmansodan aikana. Esiintymä on tunnettu mineraalikerääjien keskuudessa, sillä kiteet ovat täydellisen omamuotoisia. Suurimmat kiteet ovat olleet 5 cm läpimittaisia mutta läpinäkymättömiä. Granaattien emäkivilaji on metavulkaniittia, muinaista tuliperäistä kiveä. Esiintymän mahdollisia malmimineraaleja on kartoitettu 1980-luvulla. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi1438 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Korukivet, Mineraalit Kaava: Fe3Al2(SiO4)3 Löytöpaikka: Kalvola, […]

Taivassalon punainen graniitti

Taivassalon punainen graniitti (kauppanimi Balmoral Red) on eräs Suomen tunnetuimpia rakennuskiviä. Louhokset ovat olleet käytössä yhtäjaksoisesti jo yli sata vuotta. Kiveä on käytetty runsaasti myös julkisissa rakennuksissa Suomessa ja ulkomailla. Esimerkiksi Helsingin Graniittitalon julkisivu Kampissa on Balmoral Red -graniittia. Tämä kivi soveltuu myös sisäkäyttöön kivipinnoiksi kauneutensa ja kestävyytensä takia. Sillä on ollut myös korukivikäyttöä mm. Kaunis Korun sarjoissa. Graniitti […]

Impaktiitti

Meteoriitin törmätessä noin 76,2 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Lappajärven kohdalle syntyi iskun voimasta impaktiittikiveä. Se on rakenteeltaan laavaa muistuttava kivilaji, jossa sulanut kiviaines iskostaa osittain sulaneita kallioperän murskaleita. Impaktiittikiven kaasurakkuloihin on kiteytynyt kuumentuneesta vedestä mm. karbonaatteja ja zeoliitteja. Lappajärveä pidettiinkin muinaisena tulivuoren kraatterina ennen kuin todistettiin sen syntyneenkin meteoriitin törmäyksessä. Isotooppitutkimukset viittaavat Lappajärveen törmänneen H-kondriittiluokan meteoriitin. Törmäyskraatterin […]

Hornblendiitti

Hornblendiitti on plutoninen kivilaji, joka koostuu pääasiassa sarvivälkkeestä. Se on väriltään hyvin  tumman vihreää, lähes mustaa. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ki 2106 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit Löytöpaikka: Ylivieska Käyttökohde: Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:

Jaspis, raakakappale

Kittilän jaspiskvartsiittia on käytetty korukivenä 1950-luvulta alkaen. Kivi saa värinsä mikroskooppisista verenpunaisista hematiittisälöistä. Synnyltään se on prekambrisen merenpohjan rautasaostumaa, joka on metamorfoitunut jaspiskvartsiitiksi. Kiven rautasaostuma-alkuperä näkyy yhä sen mikrorakenteista. Parhaimmat löytöpaikat ovat Kittilän Hanhimaalla ja Vuossavaarassa. Irtokivinä jaspiskvartsiittia voi löytää Lapista laajalla alueella kallioesiintymistä koilliseen. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ko 845 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: […]

Jaspisbreksia

Kittilän Hanhimaan jaspiskvartsiittiesiintymässä kallio on paikoin breksiarakenteista. Maitokvartsin täyttämät raot ovat tehneet kivestä koristeellisen ja korukäyttöön sopivan. Kittilän jaspiskvartsiitti on pisimpään käytettyjä Lapin korukiviä. Sen käyttö alkoi yhtäaikaa Ylämaan spektroliitin kanssa. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2415 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Korukivet, Kivilajit Löytöpaikka:  Kittilä, Hanhimaa Käyttökohde:  Korukivenä Näytteen koko: Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja:

Kalimaasälpä

Tammelan Torron alueella louhittiin pegmatiittia jo 1800-luvun alussa kvartsin saamiseksi lasinvalmistukseen. Pegmatiitin päämineraalit olivat mikrokliininen kalimaasälpä, kvartsi ja muskoviitti. Pegmatiitin karkean rakenteen ansiosta kvartsi puhdistettiin tuolloin käsipelillä, hakulla, maasälvästä ja kiilteistä lasin raaka-aineeksi. Tuolloin maasälpää ei vielä hyödynnetty. Nykyään maasälpää käytetään keraamisessa teollisuudessa. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 843 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Mineraalit, Teollisuus- […]

Kalkkikivi, Brändö

Itämeren kalkkikivi eli kalkkimikriitti on Ahvenanmaalla yleinen lohkareina. Itämeren kalkkikivi on peräisin Selkämeren pohjan kalkkikivikerrostumista, jotka ovat paikoin yli 200 metriä paksuja. Fossiilien perusteella sen kerrostumisiäksi on määritetty noin 430 miljoonaa vuotta. Kerrostuminen ajoittuu ordovikikauteen. Ahvenanmaalla arvellaan aikoinaan esiintyneen kalkkikivilohkareita paljon runsaammin kuin nykyään. Niitä on kuitenkin käytetty satoja vuosia kalkinpolttoon ja se on vähentänyt lohkareiden määrää. Jo 1500-luvulla […]