Entries by Jari

Gabro

Vuolijoen gabroissa sijaitsee Otanmäen ilmeniitti-magnetiittimalmi. Gabroihin voi joskus liittyä merkittäviä malmiesiintymiä. Monet rakenteeltaan ja väriltään sopivat gabrot ovat lisäksi käyttökelpoisia rakennuskiviä. Otanmäen Fe-Ti-V-kaivoksen uudelleenavaamista ollaan suunnittelemassa vuosien 2018-2019 aikana. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2098 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit Löytöpaikka:  Vuolijoki Käyttökohde:  Malmien isäntäkivi, rakennuskivi Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:

Kobolttihohde

Viljakkalan Haverin kaivos oli ensin rautakaivos ja lopulta 1950-luvulla kultakaivos. Malmissa kulta esiintyi metallisena mutta hyvin pieninä mikrometrien kokoisina rakeina. Malmissa esiintyi lisäksi pieniä määriä koboltti-arseenisulfidia eli kobolttihohdetta. Sen mahdollista hyödyntämistä jätekivikasoista on selvitetty 1980-luvulla.  Haverin kaivos on sittemmin toiminut harrastajasukeltajien kohteena. Lisäksi kaivoksella on aloitettu järjestää vuosittain muinaiseen raudanvalmistukseen liittyviä perinnepäiviä Haverin Konepäivien yhteydessä. […]

Unakiitti

Unakiitti on runsaasti epidoottia sisältävä graniittimuunnos. Siinä on sekä magmaattisen että metamorfisen kiven piirteitä kuten kivitohtori Martti Lehtinen kirjoittaa. Unakiittia on tavattu kalliosta ja irtokivinä monilla paikoin Suomessa. Ilmajoen kuntakiveksikin on valittu unakiitti. Sisustuskivenä tunnettu Kalajoen punavihreä unakiitti (Moss granite) on saavuttanut suosiota laadukkaina keittiötasoina. Kivi koostuu vihreästä epidootista, vaaleanpunaisesta kalimaasälvästä ja vaaleanharmaasta kvartsista. Sama kivi […]

Jaspis

Varsinkin dolomiittisissa kalkkikiviesiintymissä löytyy Suomessa satunnaisesti jaspista rakotäytteenä. Harvoja kalliolöytöjä tunnetaan Vimpelin Ryytimaalta, Kurikasta ja Tervolasta. Esiintymistä kulkeutuneet jaspislohkareet ovat yleisiä löytöjä sorakuopista. Näytteen tiedot Näytetunnus: Mi 923 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Jalo- ja korukivet, Mineraalit Kaava: SiO2 Löytöpaikka: Simo Käyttökohde: Koru- ja koristekivenä Näytteen koko: Näytteen pituus 8 cm Lahjoittaja: V. Perttunen Kuva: Jari […]

Antofylliittiasbesti

Tuusniemen Paakkilassa toimi vuosina 1904 – 1975 asbestilouhos. Louhittava aines oli antofylliittiasbestia. Louhos on nyt suljettu ja maisemoitu. Kivinäytteiden aiheuttamista terveyshaitoista asbestimaisten kuitumaisten mineraalien kerääntyminen keuhkoihin on yksi vaarallisimmista. Näytteen tiedot Näytetunnus: Mi 736 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Mineraalit Kaava: (Mg,Fe)7Si8O22(OH)2 Löytöpaikka: Tuusniemi, Paakkila Käyttökohde: Asbesti oli tärkeä teollisuusmineraali, kunnes huomattiin sen olevan terveydelle erittäin […]

Ruusukvartsi

Kankaanpään Venesjärven pegmatiitista on louhittu korukäyttöön soveltuvaa ruusukvartsia. Esiintymä löytyi venesjärveläisen Olavi Niemisen Satakunnan malminetsintäkilpailuun vuonna 1968 lähettämän kvartsilohkareen perusteella. Pegmatiitin käyttöä kvartsin ja maasälvän hankintaan on myös selvitetty. Monissa Suomen graniittipegmatiiteissa esiintyy ruusukvartsia, mutta vain harvoissa punainen väri on tarpeeksi voimakas soveltuakseen koristekäyttöön. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 954 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Jalo- […]

Rubelliitti

Haapaluoman pegmatiittilouhokselta on löytynyt kauniita litiumpitoisia mineraaleja. Kuvan näytteessä on punaista turmaliinia, rubelliittia. Väriltään myös punertavat kiillemineraalit ovat litiumkiillettä, lepidoliittia. Louhos on ollut suljettu pitkään mutta paikallinen Lapuan kivikerho siirtää vuosittain kivikasoja kiviharrastajien toiminnan edistämiseksi. Paikasta on tullut Kaatialan, Eräjärven ja Outokummun ohella tärkeä mineraaliturismin kohde. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 658 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: […]

Rodoniitti, raakakappale

Rodoniitti on pyrokseeniryhmän mineraali, mangaanisilikaatti. Suomen parhaat esiintymät ovat Etelä-Pohjanmaalla Ylistarossa vanhassa Vittingin rautakaivoksessa. Synnyltään rodoniitti on alunperin kemiallista mangaanisaostumaa, jota on kerrostunut prekambrisen meren pohjalle. Metamorfoosi muutti mangaanisaostumia kvartsin läsnäollessa rodoniittikiveksi, joka soveltuu erinomaisesti korukiveksi. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ko 854 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Jalo- ja korukivet, Mineraalit Kaava:  MnSiO3 Löytöpaikka:  Ylistaro, Vittinki […]

Taivassalon punainen graniitti

Taivassalon punainen graniitti (kauppanimi Balmoral Red) on eräs Suomen tunnetuimpia rakennuskiviä. Louhokset ovat olleet käytössä yhtäjaksoisesti jo yli sata vuotta. Kiveä on käytetty runsaasti myös julkisissa rakennuksissa Suomessa ja ulkomailla. Esimerkiksi Helsingin Graniittitalon julkisivu Kampissa on Balmoral Red -graniittia. Tämä kivi soveltuu myös sisäkäyttöön kivipinnoiksi kauneutensa ja kestävyytensä takia. Sillä on ollut myös korukivikäyttöä mm. Kaunis Korun sarjoissa. Graniitti […]

Rapakivi

Rapakivigraniittia esiintyy Etelä-Suomessa laajoina kallioalueina. Rapakivi nimi on käytössä kaikissa kielissä. Nimi tulee eräiden rapakivityyppien helposta rapautumisesta. Toisaalta Suomen rapakivestä on kyetty louhimaan maailman suurin monoliitti 1800-luvulla Pietariin. Se on säilynyt rapautumatta nykypäiviin. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2030 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit Löytöpaikka: Lapinjärvi Käyttökohde: Rakennuskivenä Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:

Kalkkikivi – Ihalainen

Kalsiittisen kiteisen kalkkikiven louhinta käynnistyi Ihalaisella jo 1500-luvulla. Nyt avolouhos on 1,5 km pitkä ja 150 m syvä. Kalkkikiveä on arvioitu riittävän vielä 200 vuoden ajan. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2297 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Kivilajit, Teollisuus- ja rakennuskivet, Kaivosnäytteet Löytöpaikka:  Lappeenranta, Ihalaisen louhos Käyttökohde:  Kalkin raaka-aine Näytteen koko: Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja:

Kalkkikivi, Brändö

Itämeren kalkkikivi eli kalkkimikriitti on Ahvenanmaalla yleinen lohkareina. Itämeren kalkkikivi on peräisin Selkämeren pohjan kalkkikivikerrostumista, jotka ovat paikoin yli 200 metriä paksuja. Fossiilien perusteella sen kerrostumisiäksi on määritetty noin 430 miljoonaa vuotta. Kerrostuminen ajoittuu ordovikikauteen. Ahvenanmaalla arvellaan aikoinaan esiintyneen kalkkikivilohkareita paljon runsaammin kuin nykyään. Niitä on kuitenkin käytetty satoja vuosia kalkinpolttoon ja se on vähentänyt lohkareiden määrää. Jo 1500-luvulla […]