Entries by Jari

Konglomeraatti, Kittilä

Kittilän Kumputunturin konglomeraatin aines on hieman yli 2 miljardin vuoden ikäistä soraa, jota kerrostui maankuoren lohkoliikuntojen aiheuttamiin vajoamiin. Geologisesti Kumputunturi kuuluu Karelia-superryhmään. Hautavajoamiin aikoinaan kerrostunut sedimentti muodostaa nyt tuntureita, sillä metamorfoituneet sedimentit, kvartsiitit ja konglomeraatit, kestävät maanpinnan eroosiota muita kivilajeja paremmin ja jäävät koholle. Näytteen tiedot Kokoelma:  GTK:n Kuopion toimipisteen aulan geonäyttely Näyteluokka:  Kivilajit Löytöpaikka:  Kittilä, Kumputunturi Käyttökohde:  Rakennuskivenä […]

Sinikvartsi

Sinikvartsia löytyy monista paikoista Etelä-Pohjanmaan Ylistaron-Lapuan metaserttijaksolla. Geologisesti sinikvartsi on hienorakeista sinertävää kvartsiittia. Parhaimmat kivilaadut on löydetty Lapuan Simpsiön vuorelta ja sieltä kulkeutuneista lohkareista. Alunperin kivi on ollut kemiallista saostumaa, serttiä, joka on metamorfoosissa muuttunut kvartsiitiksi. Sinikvartsin värin aiheuttaa valoaaltojen sironta mikroskooppisen pienistä mineraalineulasista, jotka ilmeisesti ovat rutiilia, titaanioksidia. Näytteen tiedot Kokoelma:  GTK:n Kuopion toimipisteen aulan […]

Ruusukvartsi

Ruusukvartsiksi on väriltään vaaleanpunainen kvartsimuunnos. Näytteen tiedot Kokoelma:  GTK:n Kuopion toimipisteen aulan geonäyttely Näyteluokka: Jalo- ja korukivet Kaava:  SiO2 Löytöpaikka:  Kolari Käyttökohde:  Koru- ja koristekivenä Näytteen koko:  Pituus 10 cm Kuva:  Ari Nyyssönen Lisätietoja:

Keltakvartsi

Keltakvartsin väri voi johtua siitä, että pieni määrä rautaa on värjännyt kvartsin irtokappaleen keltaiseksi. Tavallisesti keltainen väri on kirkkain vain näytteen pintaosassa, mutta joskus koko kivi voi olla kauttaaltaan keltainen. Näytteen tiedot Kokoelma:  GTK:n Kuopion toimipisteen aulan geonäyttely Näyteluokka:  Jalo- ja korukivet Kaava:  SiO2 Löytöpaikka:  Sodankylä, Vuotso Käyttökohde:  Korukivenä Näytteen koko:  7 – 8 cm […]

Kirjomaasälpä

Kirjomaasälpää esiintyy vain graniittipegmatiiteissa. Se muodostaa tavallisesti uloimpia reunuksia sellaisissa pegmatiiteissa, jotka sisältävät harvinaisia mineraaleja ja niissä teknologiametalleja. Kirjomaasälpä on myös jalokiviä sisältävien pegmatiittien tuntomerkki. Kirjomaasälpää käytetään korukivenä. Outoa kirjoitusta muistuttava kuviointi tekee kivistä yksilöllisiä. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma:  GTK:n Kuopion toimipisteen aulan geonäyttely Näyteluokka:  Jalo- ja korukivet Löytöpaikka:  Kolari Käyttökohde:  Korukivi Näytteen koko:  Näytteen […]

Jaspisbreksia, Kittilä

Kittilän Vuossavaaran rikkoutuneesta ja valkoisella kvartsilla rakotäyttyneestä kivestä on käytetty korukivenä nimitystä jaspisbreksia. Kiven breksiakappaleet ovat samanlaista jaspiskvartsiittia kuin tasalaatuisessa Kittilän jaspiskvartsiitissa. Sitä on käytetty korukivenä 1950-luvulta alkaen. Kivi saa värinsä mikroskooppisista verenpunaisista hematiittisälöistä. Synnyltään se on prekambrisen merenpohjan rautasaostumaa, joka on metamorfoitunut jaspiskvartsiitiksi. Kiven rautasaostuma-alkuperä näkyy yhä sen mikrorakenteista. Parhaimmat löytöpaikat ovat Kittilän Hanhimaalla ja […]

Uvaroviittikiteitä

Uvaroviitti on vihreä granaattiryhmään kuuluva suhteellisen harvinainen mineraali. Mineraalin vihreän värin aiheuttaa sen sisältämä kromi. Outokummun uvaroviitit ovat kansainvälisesti haluttu keräilymineraali. Kiveä ei pysty käyttämään hiottuna koruissa, sillä kiteet ovat lähes aina läpinäkymättömiä. Suurimmat tunnetut uvaroviittikiteet ovat akateemikko Th. G. Sahaman kokoelmassa, josta osa on näytteillä Luonnontieteellisen keskusmuseon Mineraalinäyttelyssä. Nykyään se sijaitsee Helsingissä Kumpulan kartanon toisessa kerroksessa. Näytteen […]

Grafiitti

Suomugrafiittia esiintyy korkean metamorfoosiasteen kivilajeissa kuten Paraisten kalkkikivessä. Luonnon grafiitti kuuluu EU:n talouden kannalta kriittisiin mineraaleihin yhdessä 13 muun aineksen kanssa. Tästä syystä grafiitin esiintymisestä Suomessa on laadittu selvitys. Grafiitin arvo perustuu sen ominaisuuksiin: tulenkestävyyteen, hyvää lämmön- ja sähkönjohtavuuteen, alhaiseen kitkaan ja siihen että grafiitti on kemiallisesti erittäin kestävä. Suomesta on louhittu grafiittia 1760-luvulta lähtien […]

Dendriitti, Kuusamo

Dentriitti Kuusamon Rukatunturilta. Dendriitit esiintyvät näytteessä kvartsiitin rakopinnalla. Dendriitit syntyvät tavallisimmin saostumalla rauta- tai mangaanipitoisista vesistä kallioperän hyvin kapeisiin rakoihin. Näytteen tiedot Kokoelma:  GTK:n Kuopion toimipisteen aulan geonäyttely Näyteluokka:  Geologiset erikoisuudet Löytöpaikka:  Kuusamo, Rukatunturi Näytteen koko:  Näytteen leveys 13 cm ja korkeus 4 cm Kuva:  Ari Nyyssönen/Jouko Vanne Lisätietoja: Näytteen dendriitti on värinsä perusteella todennäköisesti psilomelaania tai […]

Apatiittikide

Vihertävänsininen apatiittikide kalsiitissa. Apatiittiryhmään kuuluu seitsemän eri mineraalia, joista useimpia on tavattu Suomessa. Apatiittiryhmän mineraalit ovat Suomen teollisesti merkittävin fosforin raaka-aine. Fosfaattikivi kuuluu Euroopan komission päivittämään listaan kriittisistä raaka-aineista. Fosforin esiintymisestä Suomessa on tästä syystä laadittu selvitys. Suurimmat apatiittikiteet ovat Suomessa metamorfisissa kalkkikivissä, marmoreissa, ja kompleksipegmatiiteissa. Korukiveksi soveltuvaa apatiittia Suomesta ei ole löydetty. Näytteen tiedot […]

Ametistikiteitä

Lampivaaran ametistiesiintymä on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen. Esiintymän löysi Valkaman pariskunta. Suurimmat palasina irrotetut ametistikidesikeröt ovat museoissa: Rovaniemen Arktikumissa ja Helsingin Luonnontieteellisessä Keskusmuseossa. Lampivaaran esiintymässä on ametistin lisäksi ametistikvartsia, savukvartsia, maitokvartsia ja monivärisiä kvartsikiteitä. Materiaalia hyödynnetään pääasiassa pyörtöhiottuna ja myllytettynä sekä keräilykivenä. Joidenkin ametistikiteiden päästä on saatu myös viistekivien hiontaan sopivaa ainesta. Lampivaaran ametistikaivos toimii nykyään turistikaivoksena, […]

Ametisti

Ametistin väri aiheutuu vähäisestä rautapitoisuudesta. Satunnaisesti sitä on tavattu eräistä kalkkikiviesiintymistä, joissa rakojen ja onkaloiden pienet kvartsikiteet joskus ovat violetin värisiä. Etelä-Pohjanmaan 1971 suljetun lyijykaivoksen emäkivilaji oli kalkkikiveä. Näytteen tiedot Kokoelma:  GTK:n Kuopion toimipisteen aulanäyttely Näyteluokka: Jalo- ja korukivet Kaava:  SiO2 Löytöpaikka:  Korsnäsin lyijykaivos Käyttökohde:  Korukivenä Näytteen koko:  20 cm Kuva:  Ari Nyyssönen Lisätietoja: