Entries by Jari

Kansannäyte 20122459

Lähettäjät ovat löytäneet Ulvilan ja Kiikoisten alueelta useita kulta ja kuparipitoisia lohkareita. Korkein kultapitoisuus on 6,40 g/t kiillegneississä sijaitsevassa kvartsijuonessa. Näytteen tiedot Näytetunnus:  20122459 Kokoelma:  Kansannäytteet Näyteluokka:  Kansannäytteet Löytäjä:  T. Tamminen ja A. Kaasalainen Löytöpaikka:  Ulvila Kivilaji:  Kiillegneissi, jossa kvartsijuoni Malmimineraalit:  Arseenikiisu pesäkkeina sekä rakosilauksena, rikkikiisu satunnaisena. Metallipitoisuudet:  Au 6,40 g/t Näytteen koko:  6 x 3,5 […]

Kansannäyte 20141822

Pentti Koivisto on lähettänyt Kokemäeltä kultapitoisia biotiitti-sarvivälkegneissilohkareita. Kuvassa olevan parhaimman näytteen kultapitoisuus on 41,4 g/t. Näytteessä on myös hopeaa 57 g/t. Löytö antaa aihetta jatkotutkimuksiin. Näytteen tiedot Näytetunnus:  20141822 Kokoelma:  Kansannäytteet Näyteluokka:  Kansannäytteet Löytäjä:  Pentti Koivisto Löytöpaikka:  Kokemäki Kivilaji:  Gneissi Malmimineraalit:  Arseenikiisu karkearakeisena pirotteena, rikkikiisu satunnaisina rakeina. Metallipitoisuudet:  Au 41,4 g/t, Ag 57 g/t. Näytteen […]

Rodoniitti, pyöröhionta

Rodoniitti on pyrokseeniryhmän mineraali, mangaanisilikaattia. Suomen parhaat esiintymät ovat Etelä-Pohjanmaalla Ylistarossa vanhassa Vittingin rautakaivoksessa. Synnyltään rodoniitti on alunperin kemiallista mangaanisaostumaa, jota on kerrostunut prekambrisen meren pohjalle. Metamorfoosi muutti mangaanisaostumia kvartsin läsnäollessa rodoniittikiveksi, joka soveltuu hyvin korukiveksi. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ko 855 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Jalo- ja korukivet, Mineraalit Kaava: MnSiO3 Löytöpaikka: Ylistaro, Vittinki Käyttökohde: […]

Ruusukvartsi, pyöröhionta

Kaatialan pegmatiittilouhoksen vanhoista jätekivikasoista löytyy yhä korukivikäyttöön sopivia kvartseja ja kirjomaasälpää. Ruusukvartsin väri on harvoin niin voimakas, että siitä voidaan hioa niin pieniä kiviä kuten kuvassa. Ruusukvartsin väri aiheutuu mikroskooppisista neulasista kuten sinikvartsista. Ruusukvartsissa ne ilmeisesti ovat booripitoisia silikaattimineraaleja. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ko 901 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Jalo- ja korukivet, Mineraalit Kaava: SiO2 Löytöpaikka: […]

Jaspiskvartsiitti, pyöröhiottu

Kittilän jaspiskvartsiittia on käytetty korukivenä 1950-luvulta alkaen. Kivi saa värinsä mikroskooppisista verenpunaisista hematiittisälöistä. Synnyltään se on prekambrisen merenpohjan rautasaostumaa, joka on metamorfoitunut jaspiskvartsiitiksi. Kiven rautasaostuma-alkuperä näkyy yhä sen mikrorakenteista. Parhaimmat löytöpaikat ovat Kittilän Hanhimaalla ja Vuossavaarassa. Irtokivinä jaspiskvartsiittia voi löytää Lapista laajalla alueella kallioesiintymistä koilliseen. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ko 844 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: […]

Kultahipun kopio, Lemmenjoki, Kivikkopuro

Esa Pylväs löysi tämän suuren kultahipun Lemmenjoen alueen Kivikkopurolta pelkästään lapiolla kaivamalla. Kuvassa on alkuperäisestä hipusta valmistettu kullattu messinkinen kopio. Suurimmat kultahiput ovat yleensä tavattu koneellisen kullankaivun paikoilta, sillä niissä kyetään käsittelemään paljon suurempia maamassoja. Pylväs nimesi hippunsa Tapioksi, sillä se löytyi Tapion päivänä. Hipun löytötapaa ja ominaisuuksia on kuvattu tutkimusraportissa M19/3812/2004/1. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma:  Espoon […]

Kultahipun kopio, Lemmenjoki, Puskuoja

Kultahippujen muoto kertoo kullan kiteytymisestä kallioperässä ja sen vaiheista jäätikön ja jokien kuljettamana. Kallioperän malmijuonissa kultaa ympäröivät toiset mineraalit. Ne ovat rapautuneet ja kuluneet pois. Niistä on vain painanteet enää kertomassa. Useimmiten kultaa ympäröi kvartsi. Maaperässä kallion särmikäs kultarae on pyöristynyt kulmiltaan. Kuvassa on alkuperäisen hipun kullattu messinkinen kopio. Hipulle tyypilliset piirteet näkyvät siitä aivan […]

Rikkikiisukide

Rikkikiisukuutiot ovat uusien kiviharrastajien ensimmäisiä hankintoja kivimessuilta. Varsinkin dolomiittisissa kalkkikivissä rikkikiisu voi kasvaa suuriksi säännöllisiksi kuutioiksi. Suomessa niitä on tavattu esimerkiksi Alatornion Kalkkimaan kalkkikivilouhoksesta. Rikkikiisun toinen nimi pyriitti tulee kreikan sanasta pyrites, joka tarkoittaa tulta. Tulentekoon tarvittava kipinä saatiin aikoinaan iskemällä rikkikiisukappaletta terästä vasten. Näytteen tiedot Näytetunnus: Mi 915 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Mineraalit, Malmimineraalit, […]

Harmotomi kaksoskide

Korsnäsin suljetun lyijykaivoksessa 198 metrin syvyydellä on muutaman metrin pituinen kideluola. Sen seiniä peittävät kauniit kiteet harmotomia, apofylliittiä ja kalsiittia. Harmotomi esiintyy myös harvinaisessa ristikaksosmuodossa. Kiteet ovat syntyneet isotooppi-ikämääritysten mukaan liitukaudella. Iältään ja mineraalikoostumukseltaan luola on Suomessa ainutlaatuinen. Luolan näytteitä kerättiin museokokoelmiin Suomeen ja lisäksi sitä päätynyt keräilijöiden vitriineihin. Korsnäsin kideluola on nyt osa veden […]

Hydroksiapofylliitti-(K)

Apofylliitti on Suomessa harvinainen vesipitoinen verkkosilikaattimineraali. Sitä on tavattu kallioperän onteloissa ja raoissa mm. Korsnäsin lyijykaivoksessa ja Ihalaisten kalkkikaivoksen pegmatiitista, josta kuvan näyte on. Apofylliitin kauniit osin helmiäiskiiltoiset kiteet tekevät siitä halutun keräilymineraalin. Näytteen tiedot Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näytetunnus: Ko 0741 Näyteluokka: Mineraalit Kaava: (K,Na)Ca4Si8O20(F,OH)·8H2O Löytöpaikka: Lappeenranta, Ihalainen Käyttökohde: Keräilymineraali Näytteen koko: Pituus 8 […]

Molybdeenimalmi, Suomussalmi

Molybdeenihohde on molybdeenin ja rikin muodostamaa mineraalia. Se muistuttaa grafiittia mutta on hieman sinertävä väriltään ja viirultaan. Löytöpaikkoja tunnetaan Suomesta runsaasti, pari sataa. Kaivostoimintaan riittäviä pitoisuuksia on kuitenkin ollut vain Lieksan Mätäsvaaran esiintymän osalta. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma:  Lapin alueen geonäyttely GTK:n Rovaniemen toimipisteessä Näyteluokka:  Malmimineraalit Löytöpaikka:  Aittojärvi, Suomussalmi Käyttökohde: Molybdeenimetallin lähteenä. Molybdeeniä käytetään mm. […]

Kaoliini

Virtasalmen kaoliiniesiintymä koostuu kaoliniitista ja muista savimineraaleista sekä pienestä määrästä kvartsia. Kaoliini on syntynyt maasälvistä ja muista alumiinipitoisista silikaateista rapautumalla ja muuttumalla jo prekambriajalla. Osa esiintymää on säilynyt jääkauden kulutukselta, koska se sijaitsee meteoriittitörmäyksen synnyttämässä vajoamassa. Esiintymä on laaja, enimmillään pari kilometriä pitkä, puoli kilometriä leveä ja jopa 100 metriä paksu. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma: […]