Entries by Jari

Kaoliini

Virtasalmen kaoliiniesiintymä koostuu kaoliniitista ja muista savimineraaleista sekä pienestä määrästä kvartsia. Kaoliini on syntynyt maasälvistä ja muista alumiinipitoisista silikaateista rapautumalla ja muuttumalla jo prekambriajalla. Osa esiintymää on säilynyt jääkauden kulutukselta, koska se sijaitsee meteoriittitörmäyksen synnyttämässä vajoamassa. Esiintymä on laaja, enimmillään pari kilometriä pitkä, puoli kilometriä leveä ja jopa 100 metriä paksu. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma: […]

Kaoliini, Puolanka

Kaoliniitti on kemiallisesti puhdasta savimineraalia, jota tarvitaan paljon paperinvalmistuksessa. Se on syntynyt kalliorapaumissa maasälpien rapautumistuloksen. Rapautumisen edellytyksenä on ollut trooppinen ilmasto, jollainen Suomen alueella on vallinnut satoja miljoonia vuosia sitten. Puolangan kaoliinirapaumat olivat ensimmäisiä Suomesta tavattuja. Ne löydettiin jo 1920-luvulla. Ne ovat muodostuneet kallioperän arkosiittien ja serisiittikvartsiittien rapautumistuloksena. Ne koostuvat kvartsista, kaoliniitista ja serisiitistä. Näytteen tiedot Näytetunnus: Mi […]

Keltakvartsi

Keltakvartsin väri voi johtua siitä, että pieni määrä rautaa on värjännyt kvartsin irtokappaleen keltaiseksi. Tavallisesti keltainen väri on kirkkain vain näytteen pintaosassa, mutta joskus koko kivi voi olla kauttaaltaan keltainen. Näytteen tiedot Kokoelma:  GTK:n Kuopion toimipisteen aulan geonäyttely Näyteluokka:  Jalo- ja korukivet Kaava:  SiO2 Löytöpaikka:  Sodankylä, Vuotso Käyttökohde:  Korukivenä Näytteen koko:  7 – 8 cm […]

Poimuttunut kiilleliuske

Puolangan alueella kiilleliuskeet ja fylliitit ovat paikoin pienoispoimuttuneita. Mekkomäen alueella liuskeet ovat erityisen kauniisti poimuttuneita ja tätä kiveä on kutsuttu kiharaliuskeeksi. Esiintymällä voi olla potentiaalia laajempaan koristekivituotantoon. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Kivilajit Löytöpaikka: Puolanka, Mekkomäki Käyttökohde: Rakennus- ja koristekivenä Näytteen koko: Kuva: Jari Väätäinen Lisätietoja:  Lisätietoa Mekkomäen kiharaliuskeesta: Loppuraportti Puolangan liuskekivien […]

Kiillegneissi, Helsinki

Helsingin Roihuvuoressa Herttoniemen vieressä on louhittu amfibolipitoista kiillegneissiä 1940- ja 1950-luvuilla käytävälaatoiksi. Louhoksen kohdalla on nyt japanilaistyylinen puutarha, jossa louhoskiviä on aseteltu maisemakiviksi. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2275 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Kivilajit Löytöpaikka:  Helsinki, Herttoniemi Käyttökohde:  Luonnonkivenä pääasiallisesti käytävälaatoiksi ja sokkeleiden päällystykseen Näytteen koko:  10 x 17 cm Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja:

Kerrallinen killeliuske

Kiilleliuskeen kerroksellisuus kertoo muinaismeren pohjaan kerrostuneen sedimentin rakenteesta. Kerrallinen rakenne on yleinen jääkauden lopun savikerrostumissa, mutta Längelmäellä sama rakenne liittyy virtausvaihteluihin muinaismeren pohjassa. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2295 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Kivilajit Löytöpaikka:  Längelmäki, Koskihoru Käyttökohde:  Liuskekiveä käytetään koristekivenä ja kovasimien valmistukseen Näytteen koko:  Leveys 22 cm Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja:  Längelmäen kovasimien […]

Kimberliitti – kairasydän

Kimberliitit ovat tummia syväkivilajeja, jotka ovat nousseet parin sadan kilometrin matkan maapallon vaipasta maankuoren läpi pintaan. Jos nousu on ollut riittävän nopeaa, niin kimberliiteissä on voinut säilyä timantteja. Maapallon vaipan eräissä kivilajeissa timantit ovat yleinen mineraali. Kaavin Lahtojoen kimberliitit ovat noin 600 miljoonaa vuotta sitten purkautuneita. Niissä on runsaasti maapallon vaipasta irronneita kivilajikappaleit ja pieniä […]

Kimberliitti – Lahtojoki

Kimberliitit ovat tummia syväkivilajeja, jotka ovat nousseet parin sadan kilometrin matkan maapallon vaipasta maankuoren läpi pintaan. Jos nousu on ollut riittävän nopeaa, niin kimberliiteissä on voinut säilyä timantteja. Maapallon vaipan eräissä kivilajeissa timantit ovat yleinen mineraali. Kaavin Lahtojoen kimberliitit ovat noin 600 miljoonaa vuotta sitten purkautuneita. Niissä on runsaasti maapallon vaipasta irronneita kivilajikappaleit ja pieniä […]

Kirjomaasälpä

Kirjomaasälpää esiintyy vain graniittipegmatiiteissa. Se muodostaa tavallisesti uloimpia reunuksia sellaisissa pegmatiiteissa, jotka sisältävät harvinaisia mineraaleja ja niissä teknologiametalleja. Kirjomaasälpä on myös jalokiviä sisältävien pegmatiittien tuntomerkki. Kirjomaasälpää käytetään korukivenä. Outoa kirjoitusta muistuttava kuviointi tekee kivistä yksilöllisiä. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma:  GTK:n Kuopion toimipisteen aulan geonäyttely Näyteluokka:  Jalo- ja korukivet Löytöpaikka:  Kolari Käyttökohde:  Korukivi Näytteen koko:  Näytteen […]

Kivimaan kultamalmia

Kivimaan kultakaivos toimi Tervolassa vuosina 1969-1970. Outokumpu Oy louhi silloin malmin kuparista ja kullasta rikkainta osaa, joka oli kvartsi-karbonaattijuoni. Kaivos oli Suomen järjestyksessä toinen jalometallikaivos, Ylöjärven Haverin kultakaivoksen jälkeen. Kuvan näytteen tärkein malmimineraali on kuparikiisu. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma:  Lapin alueen geonäyttely GTK:n Rovaniemen toimipisteessä Näyteluokka:  Kaivosnäytteet Löytöpaikka:  Kivimaa, Sivakkajoki, Tervola Käyttökohde:  Kulta- ja kuparimalmi […]

Bjurbölen meteoriitti

Porvoon eteläpuolelle merenlahteen jään läpi pudonnut lähes 400 kg Bjurbölen kivimeteoriitti oli vuonna 1899 kansainvälinen uutisaihe. Seuraavassa Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 oli suurimman meteoriitinkappaleen kipsikopio näytteillä Akselin Gallen-Kallelan suunnittelemassa vitriinissä. Yliopiston aikanaan Geologian laitoksessa toiminut Kivimuseo pystyi Bjurbölen meteoriitin ylimääräisiä kappaleita vaihtamalla hankkimaan laajan ulkomaisten meteoriittien kokoelman. Tyypiltään Bjurbölen meteoriitti on varsin harvinainen L/LL4 luokan […]

Kivimeteoriitti – Salla

Sallan kivimeteoriitti löytyi vuonna 1963. Löytäjä oli maanviljelijä Kauko Piisilä. Hän lähetti sen malminetsintäyhtiöön malmilohkareena. GTK:n malmigeologi tunnisti sen kuitenkin varsin pian meteoriitiksi. Birger Wiik tutki ja luokitteli Sallan L-tyypin kondriittiseksi kivimeteoriitiksi. Sallan meteoriitin rapautuminen on alkanut nikkelirauta-alueista mutta meteoriitti on vielä suhteellisen kiinteää tavaraa. Kansainvälisessä meteoriittitietokannassa Salla on luokiteltu L6 kondriitiksi.   Näytteen tiedot […]