Entries by Jari

Impaktiitti

Meteoriitin törmätessä noin 76,2 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Lappajärven kohdalle syntyi iskun voimasta impaktiittikiveä. Se on rakenteeltaan laavaa muistuttava kivilaji, jossa sulanut kiviaines iskostaa osittain sulaneita kallioperän murskaleita. Impaktiittikiven kaasurakkuloihin on kiteytynyt kuumentuneesta vedestä mm. karbonaatteja ja zeoliitteja. Lappajärveä pidettiinkin muinaisena tulivuoren kraatterina ennen kuin todistettiin sen syntyneenkin meteoriitin törmäyksessä. Isotooppitutkimukset viittaavat Lappajärveen törmänneen H-kondriittiluokan meteoriitin. Törmäyskraatterin […]

Jaspiskvartsiitti, pyöröhiottu

Kittilän jaspiskvartsiittia on käytetty korukivenä 1950-luvulta alkaen. Kivi saa värinsä mikroskooppisista verenpunaisista hematiittisälöistä. Synnyltään se on prekambrisen merenpohjan rautasaostumaa, joka on metamorfoitunut jaspiskvartsiitiksi. Kiven rautasaostuma-alkuperä näkyy yhä sen mikrorakenteista. Parhaimmat löytöpaikat ovat Kittilän Hanhimaalla ja Vuossavaarassa. Irtokivinä jaspiskvartsiittia voi löytää Lapista laajalla alueella kallioesiintymistä koilliseen. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ko 844 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: […]

Jaspisbreksia

Kittilän Hanhimaan jaspiskvartsiittiesiintymässä kallio on paikoin breksiarakenteista. Maitokvartsin täyttämät raot ovat tehneet kivestä koristeellisen ja korukäyttöön sopivan. Kittilän jaspiskvartsiitti on pisimpään käytettyjä Lapin korukiviä. Sen käyttö alkoi yhtäaikaa Ylämaan spektroliitin kanssa. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2415 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Korukivet, Kivilajit Löytöpaikka:  Kittilä, Hanhimaa Käyttökohde:  Korukivenä Näytteen koko: Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja:

Jaspisbreksia, Kittilä

Kittilän Vuossavaaran rikkoutuneesta ja valkoisella kvartsilla rakotäyttyneestä kivestä on käytetty korukivenä nimitystä jaspisbreksia. Kiven breksiakappaleet ovat samanlaista jaspiskvartsiittia kuin tasalaatuisessa Kittilän jaspiskvartsiitissa. Sitä on käytetty korukivenä 1950-luvulta alkaen. Kivi saa värinsä mikroskooppisista verenpunaisista hematiittisälöistä. Synnyltään se on prekambrisen merenpohjan rautasaostumaa, joka on metamorfoitunut jaspiskvartsiitiksi. Kiven rautasaostuma-alkuperä näkyy yhä sen mikrorakenteista. Parhaimmat löytöpaikat ovat Kittilän Hanhimaalla ja […]

Jaspis

Varsinkin dolomiittisissa kalkkikiviesiintymissä löytyy Suomessa satunnaisesti jaspista rakotäytteenä. Harvoja kalliolöytöjä tunnetaan Vimpelin Ryytimaalta, Kurikasta ja Tervolasta. Esiintymistä kulkeutuneet jaspislohkareet ovat yleisiä löytöjä sorakuopista. Näytteen tiedot Näytetunnus: Mi 923 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Jalo- ja korukivet, Mineraalit Kaava: SiO2 Löytöpaikka: Simo Käyttökohde: Koru- ja koristekivenä Näytteen koko: Näytteen pituus 8 cm Lahjoittaja: V. Perttunen Kuva: Jari […]

Jaspis, raakakappale

Kittilän jaspiskvartsiittia on käytetty korukivenä 1950-luvulta alkaen. Kivi saa värinsä mikroskooppisista verenpunaisista hematiittisälöistä. Synnyltään se on prekambrisen merenpohjan rautasaostumaa, joka on metamorfoitunut jaspiskvartsiitiksi. Kiven rautasaostuma-alkuperä näkyy yhä sen mikrorakenteista. Parhaimmat löytöpaikat ovat Kittilän Hanhimaalla ja Vuossavaarassa. Irtokivinä jaspiskvartsiittia voi löytää Lapista laajalla alueella kallioesiintymistä koilliseen. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ko 845 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: […]

Kalimaasälpä

Tammelan Torron alueella louhittiin pegmatiittia jo 1800-luvun alussa kvartsin saamiseksi lasinvalmistukseen. Pegmatiitin päämineraalit olivat mikrokliininen kalimaasälpä, kvartsi ja muskoviitti. Pegmatiitin karkean rakenteen ansiosta kvartsi puhdistettiin tuolloin käsipelillä, hakulla, maasälvästä ja kiilteistä lasin raaka-aineeksi. Tuolloin maasälpää ei vielä hyödynnetty. Nykyään maasälpää käytetään keraamisessa teollisuudessa. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 843 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Mineraalit, Teollisuus- […]

Porfyyri

Siurusselän kalimaasälpäporfyyrissä erikokoisia kalimaasälpärakeita on hienojakoisessa pohjamassassa suhteellisen tasaisesti jakaantuneena. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma:  Lapin alueen geonäyttely GTK:n Rovaniemen toimipisteessä Näyteluokka:  Kivilajit Löytöpaikka:  Siurusselkä, Sodankylä Käyttökohde:  Koriste- ja rakennuskivenä Näytteen koko: Kuva:  Reijo Lampela Lisätietoja:  Levy

Kalkkikivi, Brändö

Itämeren kalkkikivi eli kalkkimikriitti on Ahvenanmaalla yleinen lohkareina. Itämeren kalkkikivi on peräisin Selkämeren pohjan kalkkikivikerrostumista, jotka ovat paikoin yli 200 metriä paksuja. Fossiilien perusteella sen kerrostumisiäksi on määritetty noin 430 miljoonaa vuotta. Kerrostuminen ajoittuu ordovikikauteen. Ahvenanmaalla arvellaan aikoinaan esiintyneen kalkkikivilohkareita paljon runsaammin kuin nykyään. Niitä on kuitenkin käytetty satoja vuosia kalkinpolttoon ja se on vähentänyt lohkareiden määrää. Jo 1500-luvulla […]

Kalkkikivi – Ihalainen

Kalsiittisen kiteisen kalkkikiven louhinta käynnistyi Ihalaisella jo 1500-luvulla. Nyt avolouhos on 1,5 km pitkä ja 150 m syvä. Kalkkikiveä on arvioitu riittävän vielä 200 vuoden ajan. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Ki 2297 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Kivilajit, Teollisuus- ja rakennuskivet, Kaivosnäytteet Löytöpaikka:  Lappeenranta, Ihalaisen louhos Käyttökohde:  Kalkin raaka-aine Näytteen koko: Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja:

Kalsiitti, Kerimäki, Louhi

Kerimäen Louhen kalkkikaivoksesta saadaan puhdasta kalsiittia. Siitä valmistetaan maanparannuskalkkia, erilaisia teollisuuden jauhettuja kalkkikivituotteita sekä poltettua ja sammutettua kalkki. Kaivos on Nordkalk Oy:n omistuksessa. Kalsiitti lohkeaa sitä lyötäessä kolmeen toisiaan vastaan vinossa olevaan suuntaan (120 ja 60 astetta). Kun lohkotasot lisäksi ovat hyvin tasaisia niin muodostuu romboedreiksi kutsuttuja kappaleita. Kalkkikivi on ollut Suomessa keskiajalta saakka tärkeä kaivannainen. Ensimmäinen […]

Kalsiitti, Raajärven kaivos

Raajärven rautamalmi oli Misin alueen suurin. Sitä louhittiin vuosina 1950-1975 yhteensä 6,55 miljoonaa tonnia. Rautapitoisuus oli 47 %. Malmin rikkonaisissa kohdissa oli joskus halkeamissa kauniita, kirkkaita kalsiittikiteitä. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi 374 Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Mineraalit, Kaivosnäytteet Kaava:  CaCO3 Löytöpaikka:  Kemijärvi, Raajärven kaivos Käyttökohde:  Rautamalmi Näytteen koko:  Näytteen leveys 16 cm Kuva:  Jari Väätäinen […]