Entries by Jari

Savukvartsi

Espoon Jorvin sairaalalle tulevaa tietä 1970-luvun alussa louhittaessa kallioperästä tuli vastaan suuria avoimia rakoja, joiden seinämiä peittivät läpinäkyvät kiteet savukvartsia. Niiden kidepinnat olivat täysin kirkkaat ja puhtaat. Savukvartsi on väriltään haalean ruskeasta lähes mustaan oleva kvartsimuunnos. Se syntyy kirkkaan vuorikristallin altistuessa säteilylle. Näytteen tiedot Kokoelma:  GTK:n Kuopion toimipisteen aulan geonäyttely Näyteluokka:  Jalo- ja korukivet Kaava:  SiO2 Löytöpaikka:  Espoo, Jorvi […]

Savukvartsi, Kännätsalon pegmatiittilouhos

Luumäen Kännätsalossa sijaitseva jaloberylliä sisältävä pegmatiittiesiintymä löytyi erikoisten kvartsien takia. Savukvartsikiteiden pinta on usein pegmatiitin syntyyn liittyvien kuumien liuosten syövyttämää. Esiintymästä on löydetty savukvartsin lisäksi, ametisteja sekä vihreää että punaista kvartsia. Näytteen tiedot Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näytetunnus:  Mi 1135 Näyteluokka:  Mineraalit Kaava:  SiO2 Löytöpaikka:  Luumäki, Kännätsalon pegmatiittilouhos Käyttökohde:  Koristekivenä, voi ilmentää pegmatiitin jalokivipitoisuutta Näytteen koko:  6,5 x 5 […]

Savukvartsikide

Kookas savukvartsikide Suomesta. Mustia morion-tyypin savukvartsikiteitä löytyy joskus rapakivigraniittien onteloista ja pegmatiiteista. Suurimpia kiteitä on löydetty Luumäeltä Viipurin rapakivialueelta. Kookkaita kiteitä on tavattu viime vuosina myös Laitilan rapakivigraniitin luonnonkivilouhoksista. Näytteen tiedot Kokoelma:  GTK:n Kuopion toimipisteen aulan geonäyttely Näyteluokka:  Korukivet, Mineraalit Kaava:  SiO2 Löytöpaikka:  Suomi Käyttökohde:  Korukivenä Näytteen koko:  Kiteen pituus 50 cm Kuva:  Jouko Ranua […]

Savukvartsikide, Pyhtää

Pyhtään Skitunäsistä löytyi 1990-luvulla rapakivigraniitin pegmatiitista yksi Suomen suurimpia kideonkaloita, jonka halkaisija oli 2 – 2,5 m. Kideonkalon löysi maanviljelijä Rune Nygård. Onkalosta tavattiin erikoisen muotoisia kaksipäisiä savukvartsikiteitä, joiden pintoja peittivät pienet kvartsikiteet. Tampereen Vapriikin Kivimuseossa on nähtävillä Pyhtään kideonkalon seinämien isoja kappaleita. Onkalosta ja sen kvartsikiteistä on laadittu tutkimusraportti. Näytteen tiedot Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näytetunnus:  Mi 1448 Näyteluokka: […]

Savukvartsikiteet

Espoon Jorvin sairaalalle tulevaa tietä 1970-luvun alussa louhittaessa kallioperästä tuli vastaan suuria avoimia rakoja, joiden seinämiä peittivät läpinäkyvät kiteet savukvartsia. Niiden kidepinnat olivat täysin kirkkaat ja puhtaat. Näytteen tiedot Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näytetunnus:  Mi 261 Näyteluokka:  Korukivet, Mineraalit Kaava:  SiO2 Löytöpaikka:  Espoo, Jorvi Käyttökohde:  Korukivi, museonäyte, kokoelmakivi Näytteen koko: Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja:  Kiteet on löydetty Jorvin sairaalaan […]

Savukvartsi

Kuortaneen Kaatialan pegmatiittilouhoksen savukvartsit olivat jalokivenhioja Tauno Paroselle tärkeä raaka-aine. Usein hän kuumakäsitteli jo hiotut kivet uunissa hiekkahauteessa, jolloin niiden tumma sävy muuttui vaalean kellertäväksi, sitriiniä muistuttavaksi. Kuvan savukvartsi on portugalinhiontainen ja siinä on 161 viistettä tarkasti oikeissa kulmissa. Näytteen tiedot Näytetunnus: Ko 634 Kokoelma: Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka: Korukivet, Mineraalit Kaava: SiO2 Löytöpaikka: Kuortane, […]

Savukvartsi – planetaariohionta

Planetaariohionta on jalokivihioja Tauno Parosen itse kehittämä hiontamuoto. Planetaariohiotussa kivessä on normaalit alaviisteet mutta kiven yläosa on kupera ja siihen on hiottu pyöreät ikkunat. Alaviisteiden heijastusten välke yläikkunoiden kautta saa aikaan elävän valoleikin. Paronen on käyttänyt tätä hiontaa Kuortaneen Kaatialan pegmatiittilouhoksen tumman savukvartsin hiontaan. Hiottu kivi on lopuksi kuumennettu uunissa hiekkahauteessa, jolloin sen väri on vaalentunut […]

Serisiittikvartsiitti

Serisiittikvartsiittinäyte on Oriveden kultakaivoksen Sarvisuon malmiosta. Serisiittikvartsiitti on tyypillinen sivukivi monissa kultamalmeissa, sillä se ilmentää voimakasta muuttumista, mikä usein liittyy kullan rikastumiseen. Serisiittikvartsiitilla on muutakin käyttöä, sillä siitä voidaan valmistaa hiomakiviä. Näytteen tiedot Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näytetunnus:  Ki 2252 Näyteluokka:  Kivilajit Löytöpaikka: Orivesi, Sarvisuo Käyttökohde:  Kullanetsinnässä vihjekivi, laattakivi, hiomakivi Näytteen koko:  9 x 12 cm Kuva:  Jari […]

Musta turmaliini

Kuortaneen Kaatialan pegmatiittilouhoksessa on yhä paljon mustaa läpinäkymätöntä turmaliinia, schörliä. Etelä-Pohjanmaan pegmatiiteissa tämä turmaliini on ollut niin yleinen, että sitä aikoinaan on epähuomiossa louhittu kivihiilenä. Schörl on niin rikkonaista, että sitä ei ole voitu kunnolla hioa korukiveksi. Mineraalina schörl voi soveltua indikaattorina geokemialliseen malminetsintään, sillä turmaliinit voivat sisältää monia esiintymän tyypillisiä raskasmetalleja. Näytteen tiedot Näytetunnus:  Mi […]

Siilinjärven fosfaattimalmi

Siilinjärven karbonatiittiesiintymä on Suomen ja EU:n ainut apatiittia tuottava kaivos. Sen ikä on 2600 miljoonaa vuotta. Se on iältään yksi maapallon vanhimmista karbonatiiteista. Malmin päämineraalit ovat apatiitti, karbonaatti, flogopiitti ja richteriitti. Näytteen tiedot Näytetunnus: Kokoelma:  Espoon Otaniemen Geonäyttely Näyteluokka:  Kaivokset, Teollisuusmineraalit Löytöpaikka:  Siilinjärvi Käyttökohde:  Lannoitteen raaka-aineena Näytteen koko: Kuva:  Jari Väätäinen Lisätietoja:  Pitoisuus 4 % […]

Sinikvartsi

Sinikvartsia löytyy monista paikoista Etelä-Pohjanmaan Ylistaron-Lapuan metaserttijaksolla. Geologisesti sinikvartsi on hienorakeista sinertävää kvartsiittia. Parhaimmat kivilaadut on löydetty Lapuan Simpsiön vuorelta ja sieltä kulkeutuneista lohkareista. Alunperin kivi on ollut kemiallista saostumaa, serttiä, joka on metamorfoosissa muuttunut kvartsiitiksi. Sinikvartsin värin aiheuttaa valoaaltojen sironta mikroskooppisen pienistä mineraalineulasista, jotka ilmeisesti ovat rutiilia, titaanioksidia. Näytteen tiedot Kokoelma:  GTK:n Kuopion toimipisteen aulan […]

Sinkkivälke, Espoo

Espoonlahden liiketalousinstituutin rakennustöiden yhteydessä alueelta löydettiin malmimineralisaatio, jossa oli runsaasti sinkkivälkettä sekä jonkin verran kuparikiisua ja lyijyhohdetta. Paikkaa kutsuttiin Soukan malmiksi ja silloinen Outokumpu Oy teki paikalla jopa timanttikairauksia. Kohde todettiin liian pieneksi ja liian keskellä asutusta sijaitsevaksi, ja etsinnät lopetettiin melko pian 1980-luvulla. Nykyään paikalla sijaitsee Omnian ammattiopisto. Malmijuonissa esiintyi myös vihreää kalimaasälpää, amatsoniittia. […]